sunnuntaina

"Olet sietämätön tyyppi ja mielipiteesi ovat vääriä, älä soita tänne enää koskaan"

Ultra Bra- Älä soita tänne enää koskaan

Niin. Fiilikset ovat nyt melko matalalla. Paljon supisteluja, kipuja, rahaa on vähän, aikaa vielä vähemmän ja jaksaminen siellä nollan tuntumassa. Sen lisäksi, tuntematon naisihminen on päättänyt piristää minua puheluillaan.
Jälleen.
 Sain siis lukemattoman määrän puheluita siinä viisi-kuusi vuotta sitten, tuntemattomasta numerosta, naiselta joka väitti että miehelläni on suhde hänen kanssaan, ja että hän on raskaana. Lisänä aika järjetöntä minun herjaamistani. Nainen kuullosti oikeastaan enemmänkin tytöltä, teiniltä. Aina kun yritin antaa puhelinta Villelle, joka olisi todellakin halunnut hänen kanssaan keskustella, puhelu katkaistiin. Aika kauan noita soittoja jaksoin, sain myös muutamia viestejä prepaid-liittymästä, ja sitten tympiinnyin ja vaihdoin numeroni ja tein siitä salaisen.
 Noihin aikoihin asuimme myös vuokralla rivitaloasunnossa, ja eräänä viikonloppuiltana yksin ollessani, kuului takapihalta liikettä. Meillä ei ollut sinne valoja, enkä tohtinut katsomaan mennä. Joku kokeili ovenripaakin, rapisteli ikkunoita. Soitin itku silmässä miehelleni, ja sain kyydin samaan paikkaan missä hän oli.Mieheni oli ensin sitä mieltä että olin kuvitellut koko jutun, mutta yöllä kun kotiuduimme ja olimme jo sängyssä, välähti makuuhuoneemme ikkunaan kaksi kertaa kameran salamavalo, kuului askeleita ja portti kävi. Takapihalta löytyi kaksi sinistä tupakka-askia, ei meidän.
Sitten uskoi jo mieskin.
Tämän jälkeen sain olla rauhassa monia vuosia, kunnes muistaakseni muutama vuosi sitten vaihdoin numeroni uudelleen ja en laittanut sitä salaiseksi. Sain jälleen muutaman soiton, ja ne loppuivat. Vuosi sitten tuli yksi. Ja nyt, kolme viikkoa sitten. Ja eilen illalla.
Olen väsynyt, ihan todella väsynyt. Puhelujen sisältö on ollut melko samanlaista, paitsi että soittajan ääni on aivan eri kuin aiemmin joten kyseessä on pakko olla eri henkilö. Voi olla, että saan syyttää myös itseäni koska olen avoimesti kertoillut näistä puheluista ja niiden sisällöstä, siitähän joku perverssi saa kunnon inspiraation. Eipä ole kutsua isyystesteihin tullut ja raskautta ei enää ole mainittukkaan, mutta eilinen puhelu oli sävyltään varmastikin ilkein, julmin. Mieheni oli tuttavaperheemme luona katsomassa peliä, kun puhelin soi. Vastailen melkein kaikkiin numeroihin, ja niin sitten tähän tuntemattomaankin. Kolmen viikon takainen puhelu oli jotenkin niin lyhyt, mitätön. Se oli vaipunut unholaan. Eilen sitten sain kuulla, että miehelläni on profiili nettideittipalvelussa. Mieheni nai kuulemma kaikkia muita, eikä edes haluaisi olla minun kanssani. Sain myös kuulla että olen vielä paljon tyhmempi miltä näytän, ruma lehmä ja tekisin kaikille palveluksen jos vain ymmärtäisin tappaa itseni.
Miksi?
Mitä minä olen tehnyt?
Luottamuspulaa suhteessamme ei ole, mutta ikävän tunteen nämä jättävät. Eräs vanha nettituttuni oli sitä mieltä että kannattaisi tosissaan pohtia, että kyllä näissä varmasti jokin totuudensiemen on. En vain osaa ajatella, että olisi.  Mitään syyttelyä tämä ei siis aiheuttanut, miestäni puhelut ärsyttävät ja hän on kiitollinen siitä että suhtaudun niihin varauksella, mutta kyllä tämä repii.Ahdistaa se että nyt kun meillä on lapsia,
tuleeko joku tänne, meidän oman kotimme ikkunoiden taakse?
 Vaiva on kyllä melkoisesti suurempi kun asumme pitkän matkan päässä kaupungista, mutta siltin, pelottaa. Kysyin asiasta viranomaisiltakin, ja vastaanotto oli aika nihkeä. Puhelut eivät nyt varsinaisesti ole sisältäneet häiriköintiä, niitähän on tullut viimeaikoina vain kaksi. Kunnianloukkaus ja herjaus kyllä esiintyvät, mutta en todellakaan saanut kannustusta rikosilmoituksen tekemiseen. En aio enää vaihtaa numeroani, mutta tuntemattomiin tuskin varmaan enää vastaa. Oletan myös, että kyseessä on ainakin välillisesti tuttu ihminen koska hän tietää Villen työajoista ja muista vastaavista. 
Tuntuu hirvittävän pahalta. Laitoin eilen facebookkiini julkisen päivityksen, että seuraavaksi aion tehdä rikosilmoituksen, vaikka rehellisesti sanottuna siihen tuskin olisi voimia. Enkä halua edes tietää kuka soittelija on, haluan vain että tämä loppuu.


Sunnuntaiaamua poikien ja Lillin kanssa.

Kuluva viikko on järjestyksessään jo 19. ! Jännää.
Torstaina lähtee juna kohti Rovaniemeä ja yhdessä makuuvaunussa on matkustajina minä ja ihanat pikkumiehet, tätä innolla jo odotellaan.
-L

1 kommentti: